Skip to main content

RoHS eli Restriction of Hazardous Substances Directive on Euroopan unionin direktiivi, jolla rajoitetaan kuuden vaaralliseen aineen käyttöä sähkö- ja elektroniikkalaitteissa. Monien asiakkaidamme on täytettävä RoHS-vaatimukset koko tuotantoketjussaan, joten siksi pintakäsittelymenetelmämme ovat myös kyseisen direktiivin mukaisia.

RoHS:in tavoitteena on vähentää käytöstä poistuvien sähkö- ja elektroniikkatuotteiden kuormitusta ympäristölle. RoHS-direktiivillä rajoitetaan lyijyn, elohopean, kadmiumin, kuudenarvoisen kromin, polybromibifenyylin sekä polybromidifenyylieetterin käyttöä. Näistä aineista meidän tuotannossamme oli ennen RoHS:in voimaantulovuotta 2006 käytössä erityisesti kuudenarvoinen kromi.

– Monet asiakkaistamme valmistavat sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Toimitamme heille pieniä komponentteja, joissa RoHS on yhtä lailla otettava huomioon. Myös monia muita aloja edustavat asiakkaamme haluavat varmistaa vaatimusten täyttymisen, selvittää LSP:n toimitusjohtaja Tuomas Heikkilä.

Suomessa RoHS-direktiivin toteutumista valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. LSP täyttää RoHS:in asettamat vaatimukset, minkä osoittaa myös tunnetuilta prosessitoimittajiltamme saamamme todistus.

Kuudenarvoinen kromi poistui passivoinneista

Ennen RoHS:in voimaantuloa kuudenarvoista kromia käytettiin yleisesti sinkityksen passivoinneissa. Nykyään kromi on korvattu muilla kemikaaleilla, joiden vaikutukset ympäristölle eivät ole niin haitallisia.

– RoHS:in alkuaikoina kuudenarvoisen kromin poistaminen passivoinneista heikensi hetkellisesti passivointien korroosionkestoa. Kehitystyön tuloksena olemme kuitenkin saavuttaneet nykyisillä menetelmillä jopa paremman korroosionkeston kuin kromilla, kertoo Heikkilä.

Sini-, kelta- ja mustapassivointien nimet ovat peräisin ajalta, jolloin passivointiin käytettiin vielä kuudenarvosta kromia: tuolloin kromin määrän kasvaessa pinnan väri muuttui. Nykyään kaikilla kolmella passivoinnilla saavutetaan suurin piirtein samanlainen korroosionkesto.

RoHS etuna kiertotalouden edelläkävijänä tunnetulle Suomelle? 

Kiristyneet säännökset ja niiden tiukka valvonta voivat olla kiertotalouden edelläkävijänä tunnetulle Suomelle markkinaetuja. Suomen asema Euroopan Unionin sisämarkkinoilla on jo pelkästään maantieteellisen sijainnin vuoksi poikkeuksellinen: pitkät välimatkat nostavat tuotantokustannuksia, joten Suomen kilpailuvaltit eivät kumpua hinnoittelusta vaan ennemminkin tuotteen pienemmistä elinkaarikustannuksista, joihin voidaan vaikuttaa hyvällä suunnittelulla ja uudella teknologialla.

Heikkilän mukaan vastuullisuus on yhä tärkeämpi teema, ja se on mahdollisuus suomalaiselle tuotannolle, jossa kiinnitetään suhteessa moneen muuhun maahan paljon huomiota tuotteen elinkaarikustannuksiin.

– Hintakilpailun sijaan Suomen kannattaa jatkossakin panostaa siihen, että olemme edelläkävijöitä ympäristön huomioimisessa. Me voimme osoittaa pystyvämme kaikin puolin vastuulliseen ja valvotusti tapahtuvaan tuotantoon – samaa ei voi sanoa kaikista maailman maista.